Paljon on ehtinyt taas tapahtua tässä muutaman päivän sisään. Tiistaina tytöt pääsivät mukaan tallille ja pienen alkujännityksen jälkeen kaikki meni todella hyvin. Kävimme yhdessä maastossakin, minä hevosella ja Annika koirien kanssa. Nalan piti välillä vähän haukkua hevosta, mutta kulki kuitenkin mukana innoissaan. Tallissa riitti paljon haisteltavaa ja tutkittavaa ja tytöt odottivat kiltisti karsinassa kun tein sellaisia hommia mihin eivät voineet osallistua. Kuvia ei valitettavasti tullut tällä kertaa koirista otettua, mutta tässä tuo vuokrahevoseni, johon kävimme tutustumassa.17-vuotias arabiristeytystamma Inkku.

 

 

Keskiviikkona uskaltauduin koirien kanssa uudestaan koirapuistoon, viime kerta kun ei mennyt kovin hyvin. Meillä oli treffit kaverini nartturusselin, Lotan kanssa. Pyysin vielä nimenomaan Lotan ja Lotan omistajan Nellin meidän lähellä olevaan koirapuistoon, koska siellä harvemmin on ketään. Halusin, että tytöt saavat rauhassa tutustua. Olin aika varma, että tytöt eivät tule toimeen, koska Lottakin on aika jääräpäinen ja voimakasluonteinen neiti. Saavuin Liinan ja Nalan kanssa koirapuiston porteille ja eiköhän siellä ollut neljä isoa koiraa vastassa. Ensin mietin, että menemmekö ollenkaan sinne, mutta sitten päätin, että kyllä Nalan on nyt pakko tottua muihin koiriin, elämä on kovin vaikeaa muuten. Menimme sisään, Liina jatkoi matkaansa pidemmälle koirapuistoon, mutta Nala jäi portin luo haukkumaan ja vinkumaan peloissaan, kun koirat tulivat moikkaamaan. Sain Nalan kuitenkin houkuteltua pois portilta ja vähän sivumpaan. Muut koirat tajusivat onneksi jättää Nalan rauhaan ja saimme olla omissa oloissamme. Lotta saapui pian koirapuistoon ja ei mennyt montaa minuuttia kun Nala ja Lotta jo leikkivät yhdessä. Olin niin iloinen. Nala ei ole vielä kenenkään kanssa päässyt juoksemaan niin kuin se Lotan kanssa juoksi. Oikein kunnon jahtausleikkiä, Nala tykkää eniten olla jahdattavana. Nala on tosi nopea juoksemaan ja nauttii juoksemisesta. Olen miettinyt välillä, että onkohan Nalassa eri koirarotujen lisäksi myös kettua, kun pomppii ihan samalla tavalla erityisesti lumihangessa. Kesällä aion viedä Nalan juoksemaan vinttikoiraradalle vieheen perässä. :)

 

Tänäänkin on touhua mahtunut päivään. Aamulla näimme laumamme uusimman jäsenen, Halla-tytön. Hallasta tulee muutaman kuukauden päästä Nalalle hyvä juoksukaveri, italianvinttikoira kun on rodultaan, niin vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Halla on tällä hetkellä suurinpiirtein Liinan kanssa saman korkuinen, mutta menee muutamassa kuukaudessa vielä ohi Liinasta, Lillistä ja Nalastakin. Koiranpennulla on erikoinen ominaistuoksu, se ei tuoksu koiralta ja Nala ja Liina olivatkin hieman epäluuloisia Hallan nähdessään. Vähän piti haukahtaa ja murista, ja miettivät varmaan että mikä toi on? Kissa? Rotta? Joku muu? Voiko sen syödä? Tänään tytöt pääsivät haistelemaan Hallaa vain pikaisesti, joten yhteiskuvia ei otettu, tässä kuitenkin kuva Hallasta. Hallan omistaa siis siskoni Annika.

 

 

Tänään kävimme myös tyttöjen kanssa ensimmäistä kertaa jäällä. Meillä oli treffit Tauno-nimisen hurmaavan herran kanssa. Tauno on myöskin Romaniasta Suomeen tullut rescue koira. Tauno saapui Suomeen yhtä päivää ennen Nalaa. Taunon ja tyttöjen kohtaaminen meni tosi hyvin. Tauno pääsi ensimmäistä kertaa irti ja kyllä niillä oli kivaa Nalan kanssa juosta ympäri jäätä. Tilaa riitti ja ilmakin oli mukavan leuto. Eli treffataan Taunon kanssa varmasti toistekin! Laitan kuvia Taunon ja tyttöjen tapaamisesta myöhemmin.

 

Pyysin ystävääni neulomaan Nalalle villapaidan kovimmille pakkasille ja paita saapuikin tänään postissa. Ja kyllä on hieno ja varmasti sopiva kun mittojen mukaan tehty. Vaikka paidassa onkin Suomi-värit niin kyllä siellä selässä Nala lukee :) Kiitos Asta.

 

 

Iloista viikonloppua kaikille!

 

-Elina