Tämä päivä on ollut kertakaikkisen uskomaton. Liina ja Britney ovat selvittäneet välinsä ja leikkivät äsken pihalla vartin verran! Tiesin tämän päivän vielä tulevan, mutta en todellakaan näin nopeasti. Tämä on taas erinomainen esimerkki siitä, kuinka sopeutuvaisia koirat ovat. Ja enhän mä antanut niille muuta mahdollisuutta. Komensin, jos tuli tappelu ja fiksuja kun ovat, niin eihän sitä ole kiva toisiaan vihata kun saman katon alla asuvat. Olen niin onnellinen ja huojentunut! 

 

Aamulla yhteenottoja oli vielä muutama. Milloin Liina meni ottamaan "Britneyn" luuta (niitä oli kolme!) ja muutenkin jos Liina käyttäytyi Britneyn mielestä liian rohkeasti, niin sanomista tuli kyllä. Aamulla kävimme Annikan ja Lillin kanssa pitkällä kävelylenkillä. Liina ja Lilli olivat vapaana, mutta Britney oli silti hyvin tyytyväinen vaikka joutuikin kulkemaan hihnassa. Yhteiset kävelylenkit ovat yksi parhaimpia tapoja osoittaa koirille, että tämä on nyt meidän lauma. Minä olen pomo ja koirat tulevat arvojärjestyksessä ihmisen jälkeen. Ja koirat selvittävät sitten keskenään kuka on niistä pomo. Kaikki koirat nauttivat suunnattomasti lenkistä, oli mukava, leuto ilma. Lenkin jälkeen tulimme kotiin ja tiesin, että minun pitää vielä tarkkailla koiria yhteenoton varalta. Annoin kuitenkin Britneyn olla vapaana asunnossa. Menin sohvalle istumaan ja Liina hyppäsi viereeni makaamaan. Ei mennyt kauaa kun Britneykin siihen tuli ja ajattelin, että mitähän tästä tulee (eivät olleet aiemmin olleet kovin lähellä toisiaan). Liina oli todella varuillaan, Britney meni makaamaan jonkin matkan päähän Liinasta. Ja ihan yhtäkkiä, Britney kellahti kyljelleen, ihan Liinaan kiinni. Liina jähmettyi paikalleen ja mietti varmaan, että mitähän tämä nyt meinaa, miksi tuo toinen onkin yhtäkkiä ihan lähellä. Rentoutui kuitenkin hiljalleen ja molemmat nukahtivat siihen. Uskomatonta :)

 

 

Leikit ovat jatkuneet myös sisällä. Liina on kovin hyvin tyytyväinen, kun sai vihdoin uuden flamingo-lelun mukaan leikkeihin.

 

 

Huomenaamulla olisi tarkoitus mennä koirien kanssa läheiseen koirapuistoon, jossa harvemmin ketään muuta käy (etenkään aamuisin). Pääsee Britneykin siellä juoksemaan sydämensä kyllyydestä ja leikkitilaakin on huomattavasti enemmän. Tietyissä asioissa pitää olla vielä tarkka, kuten koirien ruokinnassa. Britney on varmasti joutunut ruuastaan joskus tappelemaan enkä halua turhaan asettaa koiria sellaiseen tilanteeseen, jossa voisi ongelmia tulla. Ja kyllähän noille todennäköisesti tulee vielä erimielisyytensä, vahvaluonteisia narttuja kun molemmat ovat.

 

Mutta kyllä on pudonnut kivi sydämeltä tässä ihan muutaman tunnin sisään. Ensimmäisen kohtaamisen jälkeen mielessäni kävi ajatus, että olikohan tämä nyt sittenkään hyvä ajatus. Otinko nyt liian suuren riskin, onko musta tähän. Mitä mä teen jos ne eivät tulekaan toimeen.... Ihan turhaan sellaisia mietin! Tästä on suunta vain ylöspäin ja eihän ihmisen seura kuitenkaan ole ikinä koiralle sama asia kun toisen koiran seura. En taida vielä kuitenkaan koiria jättää samaan tilaan, jos en ole itse kotona. Mutta enköhän mä hyvillä mielin voi siirtyä nukkumaan takaisin sänkyyn ensi yöksi :)

 

-Elina