Täällä kaikki hyvin, välillä mennään kovaa ja väännetään, välillä väsähdetään ihan täysin. Tänään ei ole koirilla ollut enää kuin yksi yhteenotto. Aamulla kun olin juuri herännyt, näin kun Liina meni yhden (niistä kolmesta!) luun ottamaan ja Britney siitä sitten suuttui ja kävi kimppuun. Ei kuitenkaan läheskään yhtä aggressiivisesti kuin ennen. Eli väliin menemällä koirat saa helposti komennettua erilleen. Aamulla kävimme tosiaan porukalla koirapuistossa. Ensimmäinen kerta täällä, kun Britney pääsi vapaana juoksemaan ja kyllä se nautti! Liina tapansa mukaan oli vain kepin perään, mutta Britney sitten siinä juoksi mukana ja tarrasi välillä keppiin kiinni. Lilli oli tottakai myös mukana näyttämässä kiltin ja nöyrän koiran mallia.

Eilen illalla pesimme Juhan kanssa Britneyn. Tosiaan se haisi aivan kamalalle ja turkki oli todella rasvainen ja likainen. Eikä tietysti mikään ihme, sitä ei varmaan ole koskaan pesty. Britney käyttäytyi todella nätisti, taisi hieman nauttiakin kun Juha hieroi saippuaa sen turkkiin :) Ja tänään aamulla, kun ensimmäisen kerran silitin sitä, olin ihan hämmästynyt. Sen turkki tuntui niin uskomattoman hyvältä; pehmeältä, sileältä ja kiiltävältä. Olen tässä nyt vähän pohtinut tuota Britneyn käytöstä ja tullut siihen tulokseen, että sillä on aivan varmasti joskus ollut joku ihminen. Omistaja tai joku joka on esimerkiksi ruokkinut sitä. Niin hienosti se osaa käyttäytyä ja niin hyvässä kunnossa se on fyysisesti. Ei pelkää mitään ja hakee jatkuvasti ihmisen huomiota ja hyväksyntää. Vaikea vain ymmärtää, kuka tuollaisen kultakimpaleen on voinut hylätä. Tai onhan se toki voinut karatakin. No, emme koskaan saa tietää Britneyn tarinaa ennen Suomeen tuloa, mutta ainakin tästä eteenpäin tuo tarina on onnellinen. 

-Elina