Koirat kunnossa ja tallessa näin uuden vuoden jälkeen, se on pääasia. Aivan liian monta ilmoitusta oli ilmestynyt karkureiden sivuille eilisen illan ja yön aikana. Eilinen ilta oli Nalalle pitkä ja pelottava. Kun rakettien ääniä alkoi kuulua siinä kuuden aikoihin illalla, oli Nala ensin ihmeissään ja haukkui. Ei juurikaan pelännyt sisällä ollessaan, mutta ulos ei suostunut menemään. Mutta kun paukuttelu vain jatkui ja jatkui niin Nalan olo muuttui yhtä tukalammaksi ja ahdistuneemmaksi. Lopulta neiti keksi mennä piiloon yöpöydän alle ja pysyikin siellä lähes koko ajan puoleen yöhön asti.

Pöydän alta Nala katseli meitä surkean näköisenä. Liina kurkki vähän väliä sängyltä Nalaa ja ihmetteli, miksi kaveri on tuolla piilossa. Monta kertaa Liina meni makaamaan lattialle vähän matkan päähän Nalasta ja kerran yritti pallon kanssa hakea Nalaa leikkimään. Liina ei pelännyt raketteja oikeastaan yhtään, vaikka olikin Liinan ensimmäinen uusi vuosi. On toki jo niin kiintynyt meihin ja luottaa, että kun me näytimme ettei ole mitään hätää niin tiesi sekin ettei silläkään ole. 

Meillä oli koko illan ajan telkkari ja radio päällä ja pesukonekin välillä. Illalla menimme saunaan ja Liina tottakai halusi myös mukaan löylyihin. Nala katseli meitä saunan oven toiselta puolelta ja Juha kävikin sitten sen ottamassa syliin ja Nalakin oli löylyissä vähän aikaa :)

Kamalin pauke alkoi siinä vähän ennen puolta yötä ja jatkui noin vartin yli kahteentoista. Minä, Juha ja Liina kävimme katsomassa raketteja, Nala pysyi visusti pöydän alla piilossa. Kun pauke loppui, menin sänkyyn katsomaan televisiota ja houkuttelin Nalan pois piilosta. Lopulta se tulikin sänkyyn ja nukahti minun syliini. 

Koetus on nyt onneksi tältä erää ohi ja ensi vuonna toivottavasti sujuu jo vähän paremmin. Iloista alkanutta vuotta kaikille!

-Elina